Crystal Star

Taikatyttöaiheista tietoa, uutisia ja mediaa



Mitä taikatytöt ovat?

Sana taikatyttö (eng. magical girl) on suora käännös japaninkielisestä vastineestaan mahou shoujosta. TV Tropes luettelee taikatytöille edelleen kolme yleisintä tyyppiä: Noita (Sugar Sugar Rune, Mahou Tsukai Tai), idoli (Full Moon wo Sagashite, Cyber Idol Mink) ja soturi (Sailor Moon, Mahou Shoujo Lyrical Nanoha).

Merkittävimpiä sarjoja taikatyttöjen historiassa ovat 60-luvun tytöille suunnattu Fujio Akatsukan Himitsu no Akko-chan, Go Nagain 70-luvun shounensarja Cutey Honey ja Naoko Takeuchin 90-luvulla piirtämä shoujo-klassikko Sailor Moon. Nykyään shoujo-puolella tunnetuimpia tuoteperheitä on Precure-sarja, johon kuuluu useita itsenäisiä, vaikkakin samaan universumiin kuuluvia sarjoja ja elokuvia. Seinen-sarja Puella Magi Madoka Magica herätti talvikaudella 2011 huomiota tyypillisestä taikatyttösarjasta poikkeavalla synkkyydellään.

Vaikka taikatyttösarjat voivat poiketa toisistaan paljonkin, tiettyjä yleisiä piirteitä löytää helposti. Esimerkkejä:

Myös TV Tropes listaa taikatyttösarjoille tyypillisiä piirteitä.

Millaisia sarjoja sivulle hyväksytään?

Vaikka pyrin katsomaan aihetta laajemmin ja lisäämään sivulle myös tavallisesta kaavasta ja kliseistä poikkeavia sarjoja, sarjan on täytettävä useampi taikatyttösarjan yleinen tuntomerkki. Toisinaan sivuille voi siis päästä sarjoja, joita kaikki eivät välttämättä laske mahou shoujoksi, mutta sarjasta kuitenkin löytyy mainittuja merkkejä ja näin liippaa tarpeeksi läheltä. Valintaan vaikuttaa myös, mainitaanko sarja jossain yhteydessä taikatyttösarjaksi. Käytän apuna mm. seuraavia listauksia: Wikipedia, Category: Magical girl anime and manga, TV Tropes: Magical Girl, MyAnimeList: Magical Girl Fans Unite! ja Anime News Network

Puuttuuko sivulta mielestäsi sarja? Ehdotuksia otetaan vastaan osoitteeseen mahoushoujo@toriman.net.

Taikatytöt muualla maailmassa

Vaikka taikatyttöjen juuret ovat Japanissa, myös Euroopassa on tehty jonkin verran taikatyttöaiheisia tarinoita, joihin kuuluvat mm. Suomessakin tutut italialainen sarjakuva W.I.T.C.H sekä animaatiosarja Winx ja uusimpana tuotoksena tekeillä oleva ranskalais-japanilainen Lady Bug. Myös japanilaiset taikatyttösarjat ovat Euroopassa ja juurikin Keski-Euroopassa melko suosittuja ja menestyvät huomattavasti paremmin kuin Yhdysvalloissa.

Huolimatta taikatyttöanimen vaatimattomasta suosiosta maassa on Yhdysvalloissakin tuotettu joitain taikatyttöhenkisiä sarjoja, joista tunnetuin lienee Tehotytöt (Powerpuff Girls). Myös My Little Pony Friendship is Magic -sarjan kaksiosainen aloitustarina on hyvin tyypillinen taikatyttötarina, joskin sittemmin sarja on keskittynyt pienemmän mittakaavan päivittäisiin seikkailuihin ja hahmojen jokapäiväiseen elämään.

Crystal Star keskittyy toistaiseksi ainoastaan japanilaisiin tuotantoihin, joten näitä sarjoja ei sivuilla ainakaan vielä käsitellä.

Termistöstä ja kirjoitusasusta

Sivuilla vilahtelee toisinaan japanin kielestä poimittuja, anime- ja mangaharrastajien piirissä vakiintuneita käsitteitä. Ehkä tärkeimpiä (käsitteiden anime ja manga ohella) ovat alla selitetyt mangan kohderyhmiä tarkoittavat sanat.

Kohderyhmäjaot animessa ja mangassa: - Huomaa, että ryhmiin voi kuulua hyvinkin erilaisia sarjoja, sillä kohderyhmä määritellään sen mukaan, missä lehdessä sarjaa julkaistaan, ei siis varsinaisesti sisällön ja teemojen perusteella. Taikatyttösarjat ovat tyypillisesti shoujoa tai seineniä.

Shoujo
Kohderyhmänä tytöt
Esim. Sailor Moon, Nana, Gravitation, Revolutionary Girl Utena
Shounen
Kohderyhmänä pojat
Esim. Naruto, Bleach, One Piece, Chrono Crusade
Josei
Kohderyhmänä nuoret naiset
Esim. Kuragehime, Paradise Kiss, Nodame Cantabile, Gokusen
Seinen
Kohderyhmänä nuoret miehet
Esim. Mahou Shoujo Lyrical Nanoha, K-ON!, Chobits, Akira

Muita sivustolla mahdollisesti vilahtelevia sanoja:

Henshin
Muodonmuutos
Kevytromaani, light novel, ranobe
Useimmiten nuorille aikuisille suunnattuja, lyhyitä romaaneja, joissa on mukana muutamia kuvitettuja sivuja. Nykyään yleinen lähde animelle.
Moe, moeblob
Vaikeasti määriteltävä termi, sillä mitään yhtenäistä määritelmää sanan merkityksestä ei ole olemassa. Yksinkertaisimmillaan kuvaa söpöä ja suojeluhalua herättävää hahmoa tai sarjaa, jossa tällaisia hahmoja esiintyy.
Moeblobilla tarkoitetaan hahmoa, johon on sisällytetty monia moe-elementtejä.
Otaku, otaku-sarja, otaku-kohderyhmä
Japanissa hyvinkin negatiivissävytteinen sana, jolla tarkoitetaan ei niinkään animea vaan ylipäänsä mitä tahansa asiaa fanaattisesti muiden elämän alueiden kustannuksellakin harrastavaa henkilöä.
Otaku-yleisölle erityisesti tarkoitettu materiaali (deittipeleihin perustuvat sarjat, moe-sarjat sekä useimmat seinen-taikatyttösarjat) on usein erityisesti kohderyhmän makuihin tarkasti rajattu eikä juurikaan saa Japanissa muulta väestöltä huomiota. Sisältävät tavallisesti jossakin muodossa fanipalvelua.
Länsimaissa sanalla useimmiten tarkoitetaan yksinkertaisesti innokasta animen ja mangan harrastajaa ilman negatiivista sävyä.
OVA, OAV, ONA
Ilman tv- tai teatteriesitystä julkaistava anime. Katso kohta "Anime ja manga Japanissa".
Tuotantokausi
Japanin tv poikkeaa suomalaisesta melkoisesti. Katso kohta "Anime ja manga Japanissa".
Visual Novel
Eräänlainen klikkailuseikkailun ja kuvitetun kirjan välimuoto, jossa pelaajan valinnat vaikuttavat tarinan kulkuun. Tarina voi olla myös täysin lineaarinen ilman minkäänlaisia vaihtoehtoisia haarautumisia. Yleinen lähde animelle.

Anime ja manga Japanissa

Animen ja mangan hankkimiseen löytyy apua osto-oppaasta.

Japanissa animelle on kolme julkaisutapaa: tv-sarja, OVA eli Original Video Animation tai teatterielokuva. Näistä nykyisin yleisin on tv-sarja.

Televisioanime saa tavallisesti lastensarjoja ja perhesarjoja lukuun ottamatta kanavien huonoimmat ohjelmaslotit keskiyöstä aamuyöhön. Tv-kanavat myös toimivat Japanissa hyvin eri tavoin kuin vaikkapa Suomessa, joten tv-animen pääasialliset tulonlähteet ovat tallenteiden ja oheistuotteiden myynti. Nykyisin tv-animea tehdään kausittain. Vuosi on jaettu talvi-, kevät-, kesä- ja syyskauteen, ja sarjan yksi tuotantokausi on näin siis neljännesvuoden mittainen eli tavallisesti 11-13 jaksoa. Mikäli sarjan uskotaan etukäteen menestyvän tarpeeksi hyvin, voidaan se jo aluksi suunnitella 24-26-jaksoiseksi, mutta tavallisesti sarjan jatkosta päätetään vasta, kun myyntilukuja saadaan. Jaksot ovat tv-animessa tavallisesti 25-minuuttisia, mutta myös poikkeuksia löytyy.

OVA:t eli suoraan DVD:lle, VHS:lle tms. ilman teatteri- tai tv-esitystä julkaistut jaksot olivat 90-luvulla tärkeä alkuperäisanimenjulkaisutapa. Nykyisin niiden merkitys on pienentynyt, ja lähes kaikki uudet OVA-julkaisut ovat joko pelin, kevytromaanin tai mangan mukana tuleva faneille suunnattu pätkä tai jo olemassaolevan tv-animen ekstrajakso. OVA-sarjojen jaksomäärä ja jaksojen pituus on riippumaton tv-kausista ja -sloteista. OVA voidaan myös julkaista internetissä, jolloin käytetään myös termiä ONA.

Harvinaisin animen levitystapa on elokuvateatterit. Usein teatterielokuvat eivät ole otaku-kohderyhmälle suunnattuja (vertaa: Ghiblin tuotanto, Precure- ja One Piece -tuoteperheet). Myöhäisillan animeenkin perustuvia elokuvia kuitenkin tehdään, vaikkakin monesti elokuva vain kertaa tv-animen tapahtumat ja lisää vain vähän uutta materiaalia.

Mangaa Japanissa julkaistaan pääasiassa puhelinluettelomaisissa, säännöllisesti ilmestyvissä mangalehdissä, jotka ovat tyypillisesti tietylle kohderyhmälle (ks. kohderyhmäjaot animessa ja mangassa) ja joskus sarjoja yhdistää myös tietty teema. Myöhemmin sarjan luvut kerätään lehdistä erillisiksi, noin 100-200-sivuisiksi pokkareiksi. Tämä on se muoto, joka meille suomalaisillekin on se tutuin tapa lukea mangaa.